Last night I saw Santa Claus...
Tip tap. Niin se joulu taas tulee. Kivaa!Mä oon aivan jouluihminen. Mikä vois olla parempaa, kuin kaikki kivat tuoksut, maut, aika, läheiset ihmiset lähellä, lahjojen näpertely, leipominen ja pieni jännitys joulupukista?
Esimakua joulusta tuli eilen työpaikan pikkujouluissa. Pahamaineisuudestaan huolimatta olen sitä mieltä, että kyseinen tapahtuma on konseptina erinomainen. Perustelut:
1) Tulee chattailtua ja networkkailtua ihmisten kanssa. Näkee jonkun, jolle on pitänyt käydä mainitsemassa joku pieni asia tai kysymässä jotain. Ja tsibim, sehän käy näppärästi samalla kun poimii herkkuja buffapöydästä tai hörppii glögiä.
2) Hengen nostatus. Mikä voisi nostaa enemmän respektiä normaalisti puvussa liikkuvia herraisoherroja kohtaan, kuin nähdä ne veivaamassa täysillä ilmakitaraa lattialla? Tai pogota oman pomon kanssa suomibaarin pöydällä?
3) Palautteen antaminen ja saaminen. Kummasti motivoi, kun jäyhät suomalaisetkin uskaltavat parin lasillisen jälkeen tulla läimäyttämään olalle, jotta "Hemmetti, sä hoidit sen homman aika särmästi!"
4) Ihan puhdas ihmisiin tutustuminen. Puolituntemattomalle tyypille on huomattavasti helpompi mennä toimittamaan työasiaa, kun voi samalla lohkaista jotain nohevaa pikkujouluissa esiintyneen drag queenin imitointitaidoista.
5) Krapulapäivän työteho. No okei - jos on hillunut jatkoilla pilkkuun asti, aamupäivä MENEE Pelastusarmeijalle. Mutta sitä seuraava iltapäivä on 250% tehokkaampi: krapulassa ei tule hörhöiltyä, vaan keskityttyä olennaiseen.
Summa summarum: rairain ohella tulee hoidettua yllättävän paljon metatyöasioita. Ja saa hengailla niiden kaikkien kivoimpien työkamujen kanssa!

0 Comments:
Post a Comment
<< Home